Talous ja hallinto
Hyvä hallintotapa = reilu peli
Tampereen Energian hallitus hyväksyi lokakuussa ”Hyvä hallintotapa Tampereen Energia -konsernissa” -dokumentin. Se on kattodokumentti, joka nivoo yhteen hallinnolliset ohjeistuksemme ja periaatteemme.
Hyvä hallintotapa ei ole vain johdon tai hallinnon asia, vaan se näkyy monin tavoin jokaisen työntekijän arjessa. Yksinkertaistaen hyvä hallintotapa tarkoittaa reilua peliä.
Olemme taloudellisesti luotettava toimija
Taloudellinen vastuullisuus merkitsee meille sitä, että toimimme luotettavasti, pitkäjänteisesti ja kannattavasti jatkuvasti muuttuvilla energiamarkkinoilla. Vain siten pystymme olemaan hyvä kumppani myös asiakkaillemme ja omistajallemme Tampereen kaupungille. Tampereen Energialla on merkittävän energiantoimijan rooli yhteiskunnassa ja etenkin Tampereen alueella paikallisesti.
Toiminnallamme on epäsuoria taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Rahavirrat syntyvät myyntituloista asiakkailta, menoista palvelu- ja tavarantoimittajille, osingoista omistajallemme Tampereen kaupungille, investoinneista, henkilökunnan palkoista sekä veroista.
Olemme tärkeä paikallinen veronmaksaja ja työllistäjä. Työllistämällä lähes neljäsataa ihmistä vaikutamme myös välillisesti valtion ja useiden lähikuntien verotuloihin.
Olemme mahdollistaja
Maksamme vuosittain osinkoa omistajallemme, joka käyttää sen alueen hyvinvointiin ja palveluihin. Osingonmaksu mahdollistaa kaupungille investointien tekemisen. Lisäksi kaukolämmön ja sähkönsiirron hintavakaus ja kilpailukyky luovat toimintaedellytyksiä kaupungin elinvoimalle ja kasvulle.
Olemme sitoutuneet vahvasti Tampereen kaupungin ilmastotavoitteisiin, mikä myös ohjaa investointejamme. Vuonna 2025 saimme valmiiksi mittavan investointien sarjan, johon ovat lähivuosina kuuluneet Naistenlahti 3 -biovoimalaitos, lämmöntalteenottolaitos, kolme sähkökattilaa sekä kaksi kaukolämpöakkua.
Investointimme uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen energiantuotannossamme luovat alueelle mahdollisuuksia tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Toimintamme on vakaata, pitkäjänteistä ja ennustettavaa.
Hyvä hallintotapa on tapa tehdä töitä niin, että mitään ei tarvitse salailla ja voimme kaikki olla ylpeitä siitä, miten meillä toimitaan.
Tehokkuus
Käytämme työaikamme arvoa tuottavaan työhön, emme turhiin prosesseihin.
Löydämme tarvitsemamme dokumentit helposti.
Lain- ja oikeudenmukaisuus
Noudatamme kaikessa tekemisessämme lakeja ja säädöksiä, kuten esimerkiksi työlainsäädäntöä, kirjanpitolakia kuin liikennesääntöjäkin.
Kohtelemme kaikkia tasapuolisesti riippumatta asemasta, taustasta ja sukupuolesta.
Osallistuminen
Osallistamme päätöksentekoon ne, joihin päätös vaikuttaa.
Riskienhallinta
Raportoimme ja käsittelemme poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet.
Emme tee yhteistyötä ihan kenen tahansa kanssa, vaan arvioimme uudet liikekumppanit ennen yhteistyön aloittamista.
Läpinäkyvyys
Emme jemmaa tietoa itsellemme, vaan jaamme sen asianmukaisesti niille, joille se kuuluu.
Tunnistamme eturistiriitatilanteet ja tarvittaessa väistymme päätöksenteosta.
Tilivelvollisuus
Päätökset kirjataan pöytäkirjaan, viestitään, perustellaan ja vastuutetaan.
Jokainen tietää omat vastuunsa ja hyväksymisvaltuutensa.
Eettisyys
Tositarinat vuodelta 2025
Verojalanjälki 2025
Tampereen Energia -konserni maksoi vuodelta 2025 yhteiskunnalle huomattavan määrän veroja, kuten yhteisö- ja arvonlisäveroja sekä sähköveroja.
Energiamarkkinavuosi 2025
Energiamarkkinavuosi 2025 käynnistyi Suomessa maltillisemmilla sähkön hinnoilla kuin edeltävä vuosi, vaikka lyhytaikaisia hintapiikkejä esiintyi talvikaudella erityisesti kylmien ja vähätuulisten jaksojen aikana. Sähköjärjestelmän rakenteellinen herkkyys tuli esiin hintavaihteluina silloin, kun sään aiheuttama tuotantovaje ja yksittäiset tuotantohäiriöt ajoittuvat samanaikaisesti. Kokonaisuutena sähkövuosi oli Suomessa hintatasoltaan hieman edellisvuotta halvempi. Ukrainan sodasta alkanut energiakriisi on markkinan näkökulmasta selätetty ja toimintaympäristö on vakiintunut.
Kaasumarkkinoilla LNG-tarjonta lisääntyi ja kaasun hinta laski läpi vuoden. Tampereen Energia pystyi hyödyntämään sähkön hintavaihteluita sähkökattiloiden lämmöntuotannossa. Maakaasulämpökeskuksilla käytimme päästötöntä biometaania.
Lämmin vuosi 2025
Sääolosuhteiltaan vuosi 2025 oli Suomessa keskimääräistä lämpimämpi. Erityisesti talvikausi jäi tavanomaista leudommaksi. Kesällä koimme pitkän hellejakson ja loppuvuosikin oli tavanomaista lämpimämpi. Euroopassa vuosi oli hieman edellistä vuotta viileämpi, kuivempi sekä vähätuulisempi.
Energiatoimialalla sään seuraaminen on keskeistä, koska sää vaikuttaa tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen.
Toimitusvarmuuden vuosi 2025
Energiainfrastruktuurin toimivuus on tärkeää, jotta markkinat toimivat. Kansainväliset sähkönsiirtoyhteydet toimivat pääosin luotettavasti. Vuoden 2024 lopussa rikkoontunutta Estlink2-sähkönsiirtoyhteyttä korjattiin alkuvuoden ajan ennen kuin yhteys alkoi taas toimia. Pohjois-Ruotsin ja Suomen yhdistävä Aurora-linja otettiin käyttöön vuoden lopulla.
Varauduimme mahdollisiin toimitushäiriöihin kattavien polttoainevarastojen ja monipuolisen tuotantorakenteen avulla, eikä lämmöntoimituksessa esiintynyt ongelmia. Monipuolinen ja joustava tuotantovalikoimalle lisää toimitusvarmuuttamme.
Laitoksemme toimivat hyvin myös vuonna 2025. Ainoastaan Naistenlahden lisälämmöntalteenottolaitoksen toisen lämpöpumpun taajuusmuuttajaviat heikensivät käytettävyyden arvosanaa. Saimme Lielahden uuden 100 MW:n sähkökattilalaitoksen ja kaukolämpöakut kaupalliseen tuotantoon joulukuun aikana.
Huoltovarmuuden turvaamiseksi teimme huippu- ja varalämpötuotannon normaalit vuosihuollot ja koekäytöt. Lisäksi pidimme yllä riittävää polttoainevarastotasoa.
Kehitimme yhteistyötä ja varautumiskäytäntöjä eri toimijoiden välillä; se vahvistaa toimitusvarmuutta ja valmiutta vastata mahdollisiin häiriötilanteisiin. Järjestimme konsernin laajennetulle kriisijohtoryhmälle sisäisen valmiusharjoituksen, jonka perusteella ohjeistuksia ja valmiutta toimia poikkeusoloissa kehitettiin edelleen.
Sähkönsiirron toimitusvarmuus oli suurimman osan vuodesta erinomainen, mutta joulukuun lopussa Hannes-myrsky aiheutti merkittäviä häiriöitä ja pitkiä keskeytyksiä osalle asiakkaista.
Investointivuosi 2025
Konsernin investoinnit omaan taseeseen olivat 54,5 miljoonaa euroa. Investoinnit olivat pääosin verkostojen ja tuotantolaitosten korvaus- ja laajennusinvestointeja. Kaukolämpöverkkoa perusparannettiin pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti.
Merkittävin yksittäinen investointihanke oli Lielahden sähkökattilalaitos ja kaksi kaukolämpöakkua. Lisäksi meillä on käynnissä Kolmenkulman bioterminaalin rakentaminen. Naistenlahdessa tehtiin höyryturbiinirevisio.
Sähköverkon investoinnit kohdistuivat jakeluverkon saneerauksiin, maakaapelointiin, sähköasemien kehittämiseen sekä älymittareiden uusintaan. Jo 70 prosentilla Tampereen Energia Sähköverkon asiakkaista on uuden sukupolven älymittari.
Kuvassa etualalla kaukolämpöakut ja oikealla sähkökattila (talon sisällä).
Ja tältä näyttää liiketulos vuonna 2025
Tampereen Energia -konsernin liikevaihto oli 263,0 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 13,1 % edellisvuodesta. Liikevaihdon laskusta suurin osa selittyy sillä, että myimme vuonna 2024 sähkön vähittäismyynnin liiketoiminnan, joka näkyi vuoden 2024 tilinpäätöksessä.
Liikevoitto oli 46,4 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 32,3 miljoonaa euroa, mikä jäi 15,8 prosenttia edellisvuotta alhaisemmaksi. Edellisvuoden tulosta paransi merkittävästi kertaluonteinen liiketoiminnan muu tuotto, eli tuo mainittu kauppa. Sen sijaan konsernin operatiivinen tuloksentekokyky vahvistui vuoteen 2024 verrattuna.
Tammervoima 2025
Tammervoiman hyötyvoimalaitoksessa poltettiin 170 307 tonnia jätettä. Käytännössä voimalaitokseen tuotiin 70–80 jäteautollista sekajätettä joka päivä ympäri vuoden. Jätteestä tuotettiin kaukolämpöä ja sähköä yhteensä 481,47 GWh. Laitoksen käytettävyys oli erinomainen 98,38 %.
Jätteenpolton hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 193 852 tonnia. Mahdolliseen päästökauppaan varauduttiin savukaasumittauksin. Päästökauppa alkaa mahdollisesti koskea jätteenpolttolaitoksia vuodesta 2028 alkaen.
Kunnossapitopalvelu siirrettiin Tampereen Energian itse tuottamaksi. Savukaasujen hiilidioksidin talteenoton hankekehitystä jatkettiin Nordic Ren-Gas Oy:n kanssa.
